keskiviikko 18. helmikuuta 2015

Lähestyy luoteesta


Jos blogia ois nykyään vain uskominen, olisin sen perusteella aina lomalla. :)
Eli lomalla taas.

Alku menee aina hermoja keräillessä - ei töistä - vaan talosta.
Välillä tuntuu ettei hermot ihan aidosti kestä, siis sitä että joutuu odottamaan muiden mokien takia yhä vain. Anteeksi pyyntö sentään tuli, mutta alkaa anteeksipyynnötkin jossain vaiheessa menettää merkityksiä.

Noh, ehkä pääsiäislomalla ois jo enemmän tietoa kuinka suuri taloudellinen katastrofi onkaan käsillä.





Mutta tässäpä ihana kirja kaiken ikäisille. En tiedä lukeako sitä ihan alkuopetuksen lapsille - keskittymiskyvyn takia - mutta kaikille muille vanhemmille sitten lukisinkin tai laittaisin lukemaan. Tarina outoudesta ja erilaisuudesta. Tarina siitä, miltä tuntuu kun erilaisuutta ei hyväksytä ja siitä miltä tuntuu kun hyväksyy itse oman erikoislaatuisuutensa.







Tässä sitten loppulomalle. Kyrön kirja oli pettymys. Sokeat linnut taas on koukuttanut jo pahasti!


Kevättä kohti sanoi mummo lumessa!

2 kommenttia:

Jovelan Johanna kirjoitti...

Raskasta tuollainen odottelu. Siinä ei kai voi oikeen mitään uusia suurempia suuntiakaan ottaa, kun taloudellinen kahle on olemassa ja homma on ihan auki. On kyllä tuo mennyt vuosi ollut sulle haastava. Onneksi terveys nyt ainakin tuntuu olevan paremmalla tolalla.

Pääsiäistä kohti siis! Jospa silloin varhaisesta pääsiäisestä huolimatta olisi jo mukavan lämpöisiä kevättuulia ja pieniä lupauksia kesästä ilmassa. Me ehdittiin viettää äidin kanssa täällä yksi pääsiäinen ja se varmaan on vahvasti läsnä tulevana pääsiäisenä. Meillä oli niin paljon kaikkea mielessä tälle keväälle, mutta niin ei sitten käynytkään. Onneksi on edellisen pääsiäisen muistot tallessa, blogissakin :)

Hyvää lomaa ja tsemppiä ihan kaikkeen siellä! Toivottavasti taloasia saa hiljalleen asianmukaisen päätöksensä, niin pääsette eteenpäin vailla turhaa taakkaa. Täysin taakaton ei liene mahdollista?

Anonyymi kirjoitti...

Nyt olis pääsiäisloma! Sopis vaikka kirjoittaa! :)