maanantai 6. tammikuuta 2014

Jäämeri yhdessä päivässä

Jos tekemisen puute iskee näin loppiaisena, niin suosittelen katsomaan Ville Haapasalon Jäämeri 30 päivässä ohjelmat. 430 minuuttia kuluu ihan hujauksessa! http://areena.yle.fi/tv/2095914

Olen itse katsonut nyt puolet jaksoista ja edelleen jaksan hokea tätä mantraani Venäjän maan ihmeellisyydestä. :) Muistan joskus käyneeni kurssinkin "Maantieteelle Venäjä ei voi mitään", mutta saattaa tosin olla että muistan väärin. Saman niminen kirja tosin ilmestyi varmasti opiskeluaikoihini muutaman laitoksen työntekijän toimesta. Oli kyllä aika raskas kirja, myin sen pois joitakin vuosia sitten. :) Mutta ei se poista kiinnostustani maata kohtaan.

Ihminen ei aina, eikä useinkaan, ole ollut maassa hyvä luonnolle eikä lajikumppaneilleen. Mutta onko se tavallisten ihmisten tai luonnon vika? Jos minulla olisi energiaa toteuttaa kaikki haaveeni, niin yksi niistä olisi venäjänkielen opettelu ja maassa kameran kanssa matkustelu. Sen verran itsesuojeluvaistoinen vielä olen (kokemusten valossa), että koen kielitaidon olevan välttämättömyys ennen yksinäiselle valtelulle pitkin suurta Venäjän maata. Tämä haave voi jäädä todellakin haaveeksi, mutta onneksi on hienoja ohjelmia ja kirjoja joiden avulla maahan pääsee kuitenkin tutustumaan. Eniten minua kiinnostaa nimenomaan Jäämeri ja siperia, nenetsi jakso olikin siksi hyvin kiinnostava.

Viime kesänä emme käyneet Jäämeren rannalla, toivottavasti tänä vuonna ehdimme korjaamaan asian. Tässä kuitenkin muutamia kuvia Suomen lapista viime kesältä.

































Seuraavaksi voisinkin palata niihin jäämerikuviin. Suljin nimittäin vanhan blogini jossa siltä reissulta kuvia oli, ja olisi mukavaa itsekin vähän muistella vanhoja aikoja. Tämä nykyinen harmaa kausi kun ihan oikeasti alkaa ottaa voimille. Ulos mennessä mieli virkistyy hetkeksi, koska ulkona harmaus tuntuu edes vähän kirkkaamalle. Mutta sitten silmä tottuu ja mieli masentuu taas uudelleen. Miten ihmeessä te ihmiset jaksatte pysyä pirteinä ja energisinä? Sillä tuntuu että monet jaksaa. Ja hyvä niin. :)





4 kommenttia:

Pilvi kirjoitti...

Vau mikä ajatus: Jäämeren rannalle... kuulostaa niin runolliselta ja extremeltä samaan aikaan, että olisi kyllä tosi kiva nähdä niitä kuvia.

Nämäkin kuvat Lapista ovat tosi tunnelmallisia, hienoja otoksia olet onnistunut nappaamaan ja tuli sellainen ihanan koruton retkifiilis...

Mikä minut pitää energisenä on se, että on vaan niin paljon tekemistä, ettei meinaa päivät riittää. Olen sitä sorttia, etten hirveästi muutu mieleltäni sään/vuodenajan mukaan. Hyvä kuitenkin muistaa balanssi kaikessa tekemisessä, ettei sellainen mukava tasainen puuhastelu muutu liian kiireelliseksi. Siitä en minäkään tykkää :)

Seijastiina kirjoitti...

Mahtavat kuvat ja oikein tuntee meren ja metsän tuoksun ♥

Anonyymi kirjoitti...

Täällä yksi joka ei ymmärrä. Itse meinaa vaipua synkkyyteen kun koko ajan sataa ja on pimeetä.

Saariston kasvatti kirjoitti...

Ehheheh, itse maksimoin synkkyyden tutustumalla illalla fortumin valpas palveluun. Oikein piristävää (ei) tuo sähkönkulutuksen seuranta. Himmenee niin kaikki valot yöksi taas hetken :)

Pilvi, lupaan selata kuvat arkistosta. Piti tehdä se jo tänään, mutta keskityin hmm... "Virheellisiin piristeisiin" :)

Seijastiina: Inarinjärvi on muuten siitä hämmästyttävä, että se tuntuu aivan merelle. Pulahdus sen paljastaa ja toki rannat muutenkin, joku mereltä puuttuva tyyneyskin siellä on. Mutta auta armias kun vähän tuulee, niin sinne menee leppoisat tunnelmat. En muista koskaan kokeneeni pohjoisessa leppoisaa lämmintä kesätuulta. Mutta sitä odotellessa.