torstai 4. heinäkuuta 2013

Pieni kotimaan pyrähdys (vol 1.)

Taisin jossain vaiheessa keväästä kirjoitellakin siitä, miten tekisi mieli käydä seitsämän sillan saaristossa Pietarsaaren suunnalla. Alkuviikolla sen sitten toteutin, isäni kanssa, kalastajahan kalastelee arkisin töissä. Kyllä länsirannikko kaikenkaikkiaan on kyllä kaunista aluetta, rakastan niitä vanhoja ja uusia puutaloja. 

Mitä tulee itse tuohon seitsämän sillan saaristoon (seitsämän siltaa.com), niin markkinamiehille kyllä plussat! Seitsämän sillan saaristossa ei oikeastaan ole mitään nähtävää (varsinkaan Turun saaristossa kasvaneelle), mutta silti siellä on todella paljon katsottavaa. Eli juuri näin, ihmisiä ei saada paikalle ellei aluetta markkinoida ja olla ylpeitä siitä mitä alueella on! Jotakin hieman enemmän odotin, mutta pettynyt en kyllä yhtään. Tuohon saaristoon kiinnostaisi joskus tutustua veneellä, silloin siitä saisi sen autenttisen saariston kunnolla irti. Ja mikä kummallisinta, minulle tuli sellainen olo että voisin hyvin asua tuollaisissa rauhallisissa länsirannikon pikku puutalokaupungeissa.

Reissun suurimmat yllättäjät olivat kuitenkin Uusikaarlepyy ja Kokkola. Molemmista pidin todella. Uusikaarlepyyssä oli mielestäni yllättävän monta "turistikohdetta" niin pieneksi paikaksi. Ja mieletön puukirkko!

Tässä muutamia kuvia ensimmäiseltä päivältä Uusikaarlepyystä ja Pietarsaaresta. Jos jotain reissun aikana opin, niin sen että Topelius ja Runeberg ovat alueilta kotoisin. ;) Runebergin majoja oli pisin Pietarsaarta siellä sun täällä.

Matkaevästä - ugh - miten niin ollaan saatu ilmaisia banaaneja! (tulevat jo korvista)
Suomen tiet ovat pitkiä ja suoria... ja vihreitä.

Uusikaarlepyy


Kuuluisa vohveleistaan



Itse kuvailin vain pikkupokkarilla tällä reissulla (2 viikkoa järkkärin raahaamista riitti hetkeksi). Tässä todiste:

Vuoden luontokuvaaja ;D







Hyvä lounaspöytä Uusikaarlepyyn Kievarissa (aivan keskustassa kirkon lähellä)

Topeliuksen synnyinkoti (tai lapsuudenkoti tms.)

Kaunis idea, jos tynnyyri itsessään on jo lahonnut alta pois mutta raudat säilyneet!
 



Maisemat vesitornista olivat hienot! Tornissa myös kahvila ja mahtava hissi!  Koko hissikuilu oli maalattu, ylimmässä kerroksessa oltiin taivaassa ja alimmassa meren pohjassa, maalauksessa kulki selvä tarina! Ihan mieletön. 


Pietarsaari






En tiedä miksi minulla tulee aina hyvä mieli nähdessäni rivin rollaattoreita? Eläkeläiset yhdessä on vain jotenkin lohdullinen ja kaunis ajatus. Kenenkään vanhuksen ei pitäisi joutua elämään yksin!


Vitsi mikä kampaamo vanhassa puutalossa! Kävisin varmasti täällä jo pelkän miljöön takia. :)




Tästä sitten jatkoimme itse saaristoon...

4 kommenttia:

Hannele Ruusukummusta kirjoitti...

Ihana postaus...:)
Rakastan bananeja, mutta ON tuossa aikas kasa...:))

Saariston kasvatti kirjoitti...

Kiitos! tässä on 1/4 koko satsista! Hyväntekeväisyys jakoon meni loput.

Kirsi kirjoitti...

Hienoja kuvia. Ehkä eniten pisti silti silmään, että näytät tosi hoikalta. Oletko sä laihtunut? Nimim. Keskityn olennaiseen. :)

Saariston kasvatti kirjoitti...

Juu en ole, kauhulla katsoin yhtä toista kuvaa missä näytän ihan sille kuin olisin pitkälläkin raskaana... huoh. Kieltämättä näytän muuten luisevalta tuossa kuvassa! Mutta juu, sitä iloa ei ole suotu... tai ehkä pahin ylimääräinen pöhötys on voinut lähteä, mutta ei se nyt paljoa ole vielä se.