keskiviikko 17. heinäkuuta 2013

Jatketaan taas siitä mihin jäätiin

Koska valokuvaamiseni on ollut jokseenkin jäissä viime aikoina (tänään otin pitkästä aikaa pari kuvaa, mutta kameran ja koneen yhdyspiuha on tietenkin kotona ja minä en), jatketaan Kreikan kuvilla. En rehellisesti sanoen taida olla edes puolivälissä vielä, tai ehkä nippanappa. :O Parhaat kohteet ovat vasta tulossa. :) On muuten hirveän vaikea valita kuvia, ihan summamutikassa vain otan ne jotka sillä hetkellä sattuvat jostain syystä miellyttävän.

Kuten kuvasta näkyy, ei se aina paista Kreikassakaan, edes kesällä!


Tämä kuva on jo aiemmin kehumani hotellin aamiaisterassilta. Kyllä kelpasi! Sateenpitävä se tosin ei ollut. 

Pilvisen päivän kunniaksi vuokrasimme auton 24h:ksi huvittavan halpaan hintaa (alle 20€). Siirryimme Antiparoksen saaren eteläpäähän St.Georgiosin kylään. 


Kylässä taitaa sesonkina olla hieman enemmän menoa, näin kesäkuun alussa kylä oli lähes kuollut (mikä olikin tavoittelemamme tila). Meidän lisäksemme kylässä oli arkeologiaopiskelijoita, jotka tekivät kaivauksia kuvassa näkyvällä saarella. Ko. saari on täysin asumaton, jos ei lasketa paimenta jolla on siellä paimennettavansa. En nyt kuollaksenikaan muista miltä ajalta saarella säilynyt asutus (rauniot) on, mutta sesonkina saareen siis pääsee tutustumaan näihin raunioihin... ylpeitä saarelaiset niistä olivat. 


Joutessamme tallustelimme pitkin rantaa.









:(


Näissä kahdessa kuvassa näkyy hauskasti, miten toisessa suunnassa oli synkkää ja toisessa paistoi.

















St. Georgiosin rannalla oli vierivieressä kolme ravintolaa/kahvilaa, joista testasimme kahta. Suosittelen ehdottomasti ensimmäistä (joku pipinos?). Saimme siellä todella hyvää palvelua ja joko ruoka oli taivaallista tai sitten vain hetken tunnelma teki siitä erään täydellisimmistä illallisistamme! Ravinto tuli läheltä? :)









Mutta täydellisen yhden yön yöpymisemme mahdollisti vähän syrjempänä oleva taverna (neljäs siis laatuaan saaren siinä päässä). Kuten moni muukin taverna, myös tämä oli perheomisteinen ja -vetoinen. Minusta on ihanaa kun tavernoissa ja majoituspaikoissa on kuvia perheestä/suvusta joka paikkaa ylläpitää.




Ja ruoka oli tietenkin taivaallista täälläkin! Tavernan majoitus oli täynnä argeologiaopiskelijoista, mutta emännän kautta pääsimme majoittautumaan juuri sinne minne halusimmekin eli... käsityön ihmelapsen paratiisiin!


Loput kuvat ovatkin majoituksemme pihapiiristä. Olimme tuon yön talon ainoat vieraat. Oli luksusta!






Jos joskus rakennan, tilaan ehdottomasti Kreikasta näitä Kreikan yleisimpiä lamppuja. Niin hienoja, ja niitä on kaikkialla! Wau.










Ja matka jatkuu kohti Sikinosta....


Ruusu ja kymmenen pistettä Antiparokselle, vaikka parempaa oli (ja on) vielä tulossa!

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

kiva kun lupaat jatkaa! Nää on hienoja.

Saariston kasvatti kirjoitti...

Kiva kuulla. Vähän hölmölle näiden postausten kirjoittaminen nimittäin tuntuu näin paljon jälkikäteen, mutta toisaalta tekee myös itselle hyvää kerrata paikat missä tuli käytyä. Olen nimittäin todella nopea unohtamaan. :)