Meidän tontilla katajat on kyllä kuusia korkeampia, joten ehkä meillä sanonta menisi toisin. Joka katajaan kurkottaa, se kanervaan kapsahtaa.
Kaivoin pitkästä aikaa kunnon kameran esiin. Huomasin että muutossa on kadonnut toinen akku. Huonompi homma, sillä talvella kävelyreissussa pitää olla aina kaksi akkua mukana tai akku loppuu aina juuri silloin kun sitä tarvitaan. Täytyy toivoa että se vielä jostain löytyisi, osaa niilläkin varmasti hintaa olla...
Meillä on sisääntulossa tuollaiset ankeat laatat, taloon piti ennen päästä pyörätuolilla. Keväällä ensitöikseni kyllä napsin ne pois... mutta mitä tilalle?
Meillä on etupihan terassin jatkeena tuollainen kiinteä kukkapenkki (joka kyllä joudutaan myös tekemään uudeelleen). Nyt syksyn iloksi istutin siihenkin callunoita, kanervia, mitä noi nyt lie. Koristeeksi laitoin vanhat takkakivet. Mutta sanoisin, että ihan mukavalle näyttää.
Tätä taas en ymmärrä yhtään. Miten tuolla kasvilla voi olla vielä vihreät lehdet? Elääkö se jossain vanhassa kompostissa?
Todella mielenkiinnolla odotan mitä tuolta pihalta löytyy kun vähän pääsee kaivamaan. Toitaiseksi on löytynyt katajasta sisäkäyttöiset jouluvalot, jotka on yhdistetty pistorasiaan maadoittamattomilla sisäkäyttöisillä jatkojohdoilla. Koska hieman hulluja olemme, niin pakkohan sitä oli testata toimiiko ne kahden täysin käyttämättömän vuoden jälkeen. Ja siis hei kyllä, ne todellakin toimi. Pelottavaa... Valot ovat olleet katajassa kyllä pidempään, sillä kataja on ainakin neljä metriä korkea ja valot kulkivat runkoa pitkin ihan latvaan. Eli valot ovat sopeutuneet puun kasvuun. Sisäkäyttöiset valot, mitä ilmeisemmin jo 30-vuotta ulkona, ja hyvin toimii.
Tilataidetta...
Ja vihdoin jäätä...
Joskin vain meidän kuution kokoisessa sadevesiämpärissä. :D Riittää kesällä mistä kastella. Nyt palju on tyhjä, pakkohan sekin oli tyhjentää parin kolmen vuoden lietteistä. Haju oli ihana! Kumma juttu että kaikki paskan hajuiset jutut vetoaa muhun ihan kympillä! :)
Kalastajan veli oli tyttöystävänsä kanssa kylässä koko viikonlopun, aika kosteita iltoja oli. Tämä tiesi sitä, että olin kiltisti ennen puoltayötä nukkumassa ja vieraat heräsivät kiltisti vasta puolenpäivän jälkeen. Onneksi itsellä tuo alkoholi aiheuttaa enemmän uneliaisuutta, kuin riemumieltä. Pysyy elämäntavat kohtuullisina. Toivon kyllä, ettei kukaan nauttinut tuota ikkunanpesunestettä. ;) Muuten viikonloppu synnytti paljon ajatuksia. Sitä jäi miettimään miksi ihmiset toimivat kuten toimivat, miksi itse olen toiminut kuten olen toiminut. Miksi on olemassa ihmisiä, joilla käy aina vähän huono tuuri, tai joita kohdellaan oikeasti väärin. Voiko ihminen oikeasti vaikuttaa tuohon toimintaan, toimimalla itse toisin... vai onko maailmassa aina vain kiintiömäärä kusipäitä, jotka eivät välitä toisista ja toisten oikeuksista? Itse olen sitä mieltä, ettei kaikista tarvitse välittää, mutta on tiettyjä asioita jotka pitää kaikille sallia... kuten oikeus tavata omaa lastaan. En tajua mikä naisia vaivaa. Olen kohdannut näitä tapauksia viimeaikoina monia. Eikä niissä missään ole näin ulkopuolisen silmin mitään järkeä. Koskakohan yhteiskunta oikeasti puuttuu tähän epäkohtaan, siis ihan oikeasti puuttumalla puuttuu? Koska tämä yhteiskunta on oikeasti tasa-arvoinen?
Toivottavasti joskus.
Onneksi taivaalta leijuvat lumihiutaleet antavat uskoa, että joskus asiat ovat kaikilla hyvin!
Kauniita unia ja toivottavasti aurinkoista viikkoa!
4 kommenttia:
Pakko takertua noihin "oikeus tavata omaa lastaan" ja "mikä naisia vaivaa".
Oletan, että tässä sun tarkoittamassa asiassa on kenties kyse isästä ja lapsesta ja mustasukkaisesta uudesta naisesta joka ei anna sen isän tavata lastaan...?
Mutta mulle tuli ekana mieleen lähipiiristäni äiti ja lapsi ja aivan sairaan hullu isä... voin sanoa, että tilanne on TODELLA ahdistava. Ajoittain en kerta kaikkiaan tajua, miten se äiti jaksaa sitä ja miten lapsi selviää tästä ehjänä. Sanoisin, että laki oikeudesta tavata lastaan on tässä kohtaa niin perseestä kuin olla osaa. Luojalle kiitos, laki lapsen oikeuksista (ei voida pakottaa tapaamaan) lienee vielä vahvempi.
Tahtoo siis sanoa, että ei voi yleistää. Asiat ei aina ole sitä miksi ne itse kenties kuvittelee.
Ei kyllä tässä on kyse lapsen äidistä joka lähti kun kuuli että mies onkin kiinnostunut kasvattamaan tulevaa lastaan. Nyt isyyteen ei haluta antaa edes mahdollisuutta, kuin ilmeisesti pakolla, jos on olemassa mitään lakia mikä turvaa isän oikeuden. Kolmekymppisellä oli vain kiire saada lapsi kun kaikilla muillakin on. Siltä se ulkopuolisen silmissä näyttää. Ja kyllä ne äiditkin osaa olla kusipäitä, ei se ole mikään itsestään selvyys että vika on aina miehessä. En tiedä kaikkea ja vähiten siitä netissä muutenkaan avautuisin. Enkä siis haluakkaan tietää. mietin vain mitä oikeuksia isällä on oikeasti saada isyyden tunnustus, isyystesti ja tapaamisoikeus?
Pointti oli vain se, että on sairasta miten ihmiset toisia kohtelee (kuten tuo kuvailemaasi seko mies).
Minua ahdistaa tämä maailma. Eikö ketään muuta ahdista miten sairasta näytelmää tämä koko touhu on. Asettaudu joskus ulkopuolelle katsomaan tätä kokonaisvaltaista pelleilyä. Alkaa kypsyttämään kaikki positiiviset blogitkin missä jaksetaan siirrellä kippoja ja kuppeja tasoilta toisille. HOHHOiJAA!!
Onneksi Heli sulla on sentään elämän makuinen meininki!! :)
Menen nukkumaan maailmantuskaa pois! :(
Kyllä aika heppoiset on isän oikeudet mikäli äiti ei halua että isä lastaan tapaa ja on tarpeeksi röyhkeä valehdellakseen ummet ja lammet eri viranomaisille. Lähipiiristä seurannut sitäkin ettei mies saa tapaamisoikeutta lapseensa ekaan vuoteen lainkaan kun nainen onnistuu vakuuttamaan täti-ihmiset siitä että mies on isäksi kelvoton. Isällä on velvollisuus mennä isyystestiin jos äiti haluaa, mutta en ole varma miten homma toimii siinä tapauksessa että isä haluaa ja äiti ei. Mutta kokonaisuudessaan ulkopuolelta milloin mitäkin seuranneena olen kyllä sitä mieltä että isällä on edelleen raivostuttavan huono asema äitiin verrattuna. Vaikka toki löytyy myös niitä tapauksia joissa isän ei missään nimessä pitäisi saadakaan lastaan tavata, kuten löytyy myös aivan hulluja äitejä joiden hoivissa lapsi kasvaa varmasti kieroon.
Tämä tälläinen taistelu omista oikeuksistaan on monille henkisesti liian rankkaa ja mielestäni myös ihan väärin yksilön oikeuksia kohtaan, varsinkin jos kyseessä on toisen aiheeton mustamaalaaminen.
Ei ole helppoja asioita nämä, enkä todellakaan ole kateellinen sosiaalihuollolle. Tuskin näihin koskaan saadaan mitään järkeviä standardeja, kun tilanteet vaihtelevat niin paljon. En vain tiedä millä näitä tilanteita voitaisiin välttää, että ihmiset eivät olisi niin julmia toisilleen.
Moraalikasvatus pakolliseksi oppiaineeksi kohta ja toisten ihmisten kunnioitus ja ymmärrys... räyh.
Lähetä kommentti