Jos joka aamu olisi näin aktiivinen, liikunnallisesti, olisin varmasti hieman eri kunnossa. Eilen illalla kävin sadetta uhmaten reippaalla kävelylenkillä, mutta puolessa välissä reittiä kävi jotain mitä ei ole tapahtunut pitkään aikaan, nimittäin totaalinen väsähtäminen. Jos minulla olisi ollut puhelin tai edes rahaa, olisin soittanut jonkun hakemaan tai hypännyt bussiin. Mutta ei, jaksoin minä kotiin kävellä, vaikka lopussa olisi tehnyt mieli jo kontata. Todella hassua. Syynä oli varmasti puhdas väsymys, miten niin en ole taaskaan ehtinyt nukkumaan? "Ehtinyt".
Noo, tänään aamulla tein lähes tunnin kävelylenkin päämääränäni tunnin fysioterapia (joka sisälsi onneksi reippaasti makoilua), ja olihan sieltä pakko takaisinkin kävellä vielä pidemmän lenkin kautta. Eli 3h enemmän tai vähemmän aktiivista liikkumista heti aamutuimaan herättyäni, eikä tänään tullut konttausfiilistä kertaakaan. Voi kunpa tälläiseen olisi joka aamu aikaa (ai miten niin voi herätä vähän aikaisemmin?).
Kiertelin vähän uusia polkuja ja löysin paljon mielenkiintoista kuvattavaa. Voi voi kun tulisi nyt edes yksi kirkas päivä silloin kun itsellä olisi vapaata, että pääsisi kuvailemaan näitä ihania turkulaisia puutaloalueita. Jos tässä kaupungissa jotain on hienoa, niin tämä valtava kerroksellisuus joka tulee esiin aivan eri tavalla kuin esim. Helsingissä. Helsinki on kokonaisuudessaan jotenkin modernimpi, kaavoitetumpi. Turussahan esimerkiksi Raunistula on rakennettu aikanaan 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa ilman minkään näköistä kaavoitusta, jokainen rakennuttaja on rakentanut aivan oman mielensä mukaan ja se jos mikä on kiehtovaa yhä tänäkin päivänä. Toivon että pääsen tämän vielä teille esittelemään jonain päivänä visuaalisesti.
Mutta nyt kävelyreittini varrelle...
Kohtuullisen uusi opiskelija-asunto Tku-Hki moottoritien alussa. Monet eivät tykkää, mutta minä tykkään. Turkulaisethan nyt tuntuvat ihan periaatteessa vastustavan kaikkea uutta, luin tänään jostain kyltistä että olivat vastustaneet tätä siltaakin josta moottoritie käytännössä alkaa. Huh huh.
Kolli katolla. Hänellä oli kauniit silmät.
Kirkko ja hautausmaa keskellä yo-kylää.
Ihanaa modernin ja menneen sekoitusta. Nautin myös tuosta kontrastista, hautoja ja nuoria opiskelijoita. Uusi ja mennyt elämä vastakkain.
Ja kaiken kruunaa ränsistynyt minigolf kenttä.
Sekä Auran ruskeat rannat. :)
Vitsi mikä taideteos, repesin naurusta. En ole koskaan ennen huomannut.
Love locks.
&
Love train.
Parvekekin pääsi tuossa mennä viikolla vähän talvisempaan kuosiin. Vielä valot tuohon havuun, niin valmista on. Ajattelin kyllä odottaa ensimmäiseen adventtiin, joka on... koskas se nyt on... 2.12.?Siivosin parveketta 2,5h, siis 2,5h pikkuparveketta!! huh. Mutta sotku olikin sen näköinen, miksen koskaan muista kuvata tätä välillä täällä vallitsevaa totaalista kaaosta? Nyt olo on onnellinen, kun nuo keväällä laittamani muovit on laitettu kunnolla kiinni mustalla jeesusteipillä. Eihän se kaksipuolinen teippi nimittäin todellakaan pitänyt ulkoparvekkeella näin sateisena kesänä mitään kiinni.
Joulutähdet ovat luonnollisesti keinokukkia. Periaatteessa ehkä vastustan muovisia kukkia varsinkin ulkokäytössä, sillä aurinkohan pilaa ne nopeasti ja roskaa syntyy. Nämä maksoivat plantagenissa tarjouksessa vain 4€ kpl (mielestäni ihan mielettömän halpoja!) ja päätin tehdä testin ja katsoa miten ne kestävät. Ehkä jotain UV-suojasuihketta pitäisi niihin suihkuttaa, jottei värit pääsisi haalistumaan. Mutta ainahan ne voi spreijata sitten uudelleen vihreällä ja punaisella ensi vuonna jos niikseen. :) Mielestäni kyllä ihan hauskan näköinen kokonaisuus, vaikka itse sanonkin! ;)
Viikonlopun suunnitelmani ovat vielä hieman auki. Joko suuntaa on kohti eteläpohjanmaata tai sitten suunnitelmassa on edellisviikonlopun toisinta, joskin ehkä vähän tehokkaammalla opiskelulla. Olen ollut todella laiskana sen suhteen koko tämän viikon ja sehän tarkoittaa vain sitä, että hommaa on taas kasaantunut. :(
Elage hästi!
Ja toivokaamme että sääkartta näyttäisi jo kohta joltakin muulta kuin tältä!