Inarin aavoilla

Etelän koleus vaihtui lapin helteisiin. Ihan käsittämättömän kuuma. Piha oli yhtä rehevässä kunnossa kuin aina ennenkin. Mielestäni kaunis tälläinen luonnontilainen rehevöitynyt nurmi.

Onneksi tänään on vähän pilvisempi ja viileämpi päivä. Eilen lämpötila oli lähemmäs kolmekymmentä astetta. Mutta puutöitä tehtiin siitä huolimatta, uikkarit päällä! Mies pilkkoi, minä kuljetin ja pinosin. Kyllä siinä hiki tuli, ja tänään on lihaksetkin kipeät (surullista, mutta totta).

Vähän meinasimme vielä piruttammekin tehdä puutöitä, koska appiukko oli jättänyt mökkiin lapun puiden säästävästä käytöstä. Välillä tuntuu, että hän opettaisi sorsaa uimaan, mutta annettakoon se vanhalle miehelle anteeksi. Todellisuus kuitenkin taitaa olla se, että me olemme viimeisen kolme vuotta tehneet täällä kaikki puutyöt ja hän tehokkaasti käyttänyt meidän pilkkomat puut. ;) Ensi talvena saamme varmasti itse lähteä niitä puita metsistä hakemaankin... ei sillä, olisihan sekin kiva kokea ja eiköhän vanha herra ole oman osansa jo paikan ylläpidossa tehnyt. Ihan hyvin omintunnoin saa omasta puolestani täällä vain olla, kunhan jättää paikat siistiksi kun lähtee. Tämäkin ihme on tapahtunut, uusi nainen tekee ihmeitä, pitää vanhankin selvästi hetki esittää  tai kaivaa ne kadoksissa olleet taidot takaisin. Mukavaa! Kyllä se vanhakin vain nuortuu rakastuessaan. ;) Ja mikä ihaninta, he kunnioittavat molemmat kuolleita puolisojaan käyden molempien haudoilla aktiivisesti. Juuri näin sen pitää mennä. Ei tarvitse jäädä yksin, vaikka toinen kuolee vierestä. Saa toki, mutta ei tarvitse.

Mainitsin tämän oikeastaan siksi, että pääsisin esittelemään appiukkoni aivan taivaallisen ihanaa käsialaa. Kyllä olen kateellinen niille, joilla on näin taiteellisen vakaa käsi ja käsiala! Mutta taiteilijahan hän onkin.

Yhden päivän vietin tradiotionaalisesti hieman kiukutellen. Kai ne tietyt parisuhteen turhaumat tulee aina yhteisellä lomalla pintaan. Tein sen kuitenkin hienostuneesti vetäytyen... :)

Aurinkoista ja helteistä päivää seurasi upea ukkonen, ja sade.

Aurinko laskee mäen taakse pariksi tunniksi, mutta kunnolla pimeää ei tule näillä leveyksillä vieläkään.

 

Puiden kantamisen lisäksi toinen projektini näiden parin päivän aikana on ollut uudet verhot kaikkiin ikkunoihin. Kankaiden valinta oli todella vaikeaa, sillä budjettikaan ei ollut kovinkaan leväperäinen. Tälläisen pinon sain Eurokankaan avuliaan myyjän (hoitolapseni äidin) avustuksella kasaan. Hän on tottunut lapinkävijä ja siksi tiesi heti minkälaiseen ympäristöön verhoja tarvitsen. Auttoi todella paljon, en olisi yksin osannut näitä kankaita valita!

Todella huonoja kuvia sain otettua. Täällä sisällä on niin hämärää vaikka ulkona olisi kuinka valoisaa. Nämä verhot olivatkin siis osa nro.1 tulevissa muutostöissä.

Makuutilaan tuli vähän saaristohenkistä taloa.

Saunaan laitoin sitten vanhaa ikean lintua... tämä projekti on vielä kesken, mutta laitan nyt kaikki samaan postaukseen. Tuo saunakin on ikuinen työmaa, vaikka mielestäni se on terassia lukuunottamatta ihan valmis. Saunan pukuhuoneeseen pitäisi vielä saada hyvät matot. Ehkä virkattuja mattoja? Ja verhoihin sivukiinnittimet.

Tupaan tuli taas tuollaiset violetin sävyiset verhot, josa on mukavia ruskean/punaisen/beessin värisiä ympyräisiä kuvioita. Minusta ympyräiset muodot ovat jotenkin saamelaisia/lappalaisia. Ehkä se johtuu niistä vanhoista shamaanirummuista ja riskuista. Joku iso risku-teos olisi kyllä niin hienoa saada tänne seinälle, mutta ne hinnat... tik tak. Verhoihin tulee vielä jokin kiinnityssysteemi, siten ettei ne roiku tylsästi suorassa. Pitää Näätämöstä ostaa villalankaa ja etsiä metsäsä jotain kivoja käppyriä oksia tähän tarkoitukseen. Tumman värin valitsin oikeastaan siksi, että mökki pitäisi saada keskikesän yöttömässä yössä jokseenkin pimeäksi. Vaihdoin myös tuvan ja maakutilan laverien patjat keskenään, nyt ovat verhot ja sohva sävysävyyn. :) Makutiilassahan laveri on pysyvästi sänkynä aina täällä ollessamme.

No tällä kertaa muutokset jää näihin verhoihin, sekä seinien reikien paklaamiseen. Kuinka tajuton muutos olikaan jo pelkästään se, kun paikkasin seinistä kaikki 90 reikää jotka sinne on ajan saatossa tehty! Suosittelen todellakin tätä Bauhaussista edullisesti saatavaa tököttiä, todella helppo käyttää ja toimii! Tosin no, keväällä sen sitten näkee miten tämä kestää pakkasta... mutta suosittelen ainakin toistaiseksi!

Ensivuonna onkin sitten ohjelmassa hieman isommat remontit (toivottavasti, pitihän niitä jo tänä vuonna tehdä). Ensinnäkin kaikki kamalat 80-luvun lamput/esineet pitäisi vaihtaa joko uusiin tai retrompiin. Kuten kuvasta saatatte huomata, keittiö seinustalle tarttis myös ehkä tehdä jo kohta jotain. :D Aika kaamea sekasotku. Minullahan on jo ihan selvä visio, mutta sen läpimeneminen on vielä työn alla. Ajatuksena on koko seinän pituinen alataso (valkoinen tai tumma), johon tulee tiskialtaat (vesi ei tule sisälle, mutta menee ulos), liesi ja korkea jääkaappipakastin (jotta isosta rumasta pakastelaatikosta päästäisiin eroon ja saataisiin lisätilaa). Sitä en vielä tiedä, tarvitaanko täällä yläkaappeja ollenkaan, vain olisiko pari hyllyä riittämiin. Niille voisi laittaa vaikka umpiolasipurkkeja, joissa olisi ne muutamat vakkarit ruoka-aineet jotka kestävät talven yli. Toisaalta taas voisi laittaa kunnon yläkaapit, tällöin keittiöseinässä voisi olla kaikki säilytystila mitä mökissä tarvittaisiin. Tätä pitää vielä pohtia. Jokatapauksessa seinälle tai pelkälle välitilallekin pitäisi keksiä jokin toimiva vedenpitävä ratkaisu.

Takkakulmassa oleva puuhellakin pitäisi laittaa taas käyttökuntoon. Eli piippu pitäisi korjata. Avotakka on sinänsä ihan kiva, mutta talvella se ei ole käytännöllinen. Nukkumatilan porinmatti pitäisi siis sekin saada käyttökuntoon. Ja lämmittäisihän tuo hellakin, kun sen saisi taas käyttöön.

Lisäksi tehtävälistalla on seinien maalaus. Katto on maalattava valkoiseksi, jotta mökki ei olisi niin hämärä. Tämä tietää sitä, että ainakin jotkut seinät pitäisi sävyttää, ehkä vaalean harmaalla? Mielestäni näin lappiin ei sovi täysin valkoinen sisustus. Ja lattia... sekin pitäisi hioa ja vahata/lakata, mielellään tummaksi tai puhtaan puun sävyiseksi. Sitäkin mietin, että olisiko lattia helpon vain vaihtaa. Pakko tutkia talvella hintoja. Hiomisessakin on nimittäin kauhea työ, kun mistä tänne nyt sellaisen lattianhiomakoneen saisi? Ja en tiedä miten täällä sitten elää, jos toinen huone on pois käytöstä... ja miten toiseen huoneeseen pääsee, jos tupa on pois käytöstä (sitä kautta kuljetaan sisään).

Onneksi hirsitalo itsessään on hyvässä kunnossa, joten pienellä (isolla) pintaremontilla päästään jo pitkälle. Tosin ulkomaalauskin olisi to do-listalla. Saas nähdä, voi olla että joutuu ihan harkitsemaan talkoita! :) Ja se raha... sitäkin tarvittaisiin.

No, ukkeli näyttää palailevan kalasta. Katsotaan lähdetäänkö nyt pilvisellä säällä Norjaan, vai odotetaanko keskiviikkoon kun on luvattu taas aurinkoista.

Okein nautinnollista viikonalkua ja tsemppiä kaikille joilla työt ovat jo alkaneet.

Minulla on pieni henkinen tuska, en tajua miten kykenen mihinkään järjelliseen toimintaan jo kahden viikon päästä. Ahdistus!