Näyttää onnistuvan, tuotekehittely jatkukoon ja treeni myös... vielä kiristää, paljon kiristääkin. Taitolaji tuo kirjoneulonta. Himoitsen oikein värikylläisitä villasukista ja toivo elää yhä! Saa nähdä mihin tämä koekappale päätyy...
Seija-myrsky oli tehnyt mökillä tuhojaan (vanhat ikkunat olivat väsähtäneet - tai jokin lentänyt päin), laituri meinasi taas karata ja iso kuusi katkoi sähkölinjat... No, pikkupuhdetta siellä tiedossa, mutta... meille on tiedossa komea latvakuusi jouluksi!! Jee!
Enää toivon edes hitusen pakkasta, ja edes hieman lunta. Pitkällisen pohdinnan tuloksena olen nimittäin todennut, että kyllä minäkin osaan joulumieltä tuntea, mutta siihen tarvitaan hieman lunta, oma perhe ja rauhallinen yhdessäolo ja pitkällinen syöminen. Saa nähdä, ehkä tästä tuleekin juuri se aikuisiän ensimmäinen The Joulu! Ja joulua seuraa ensimmäinen yhteinen talviloma miesmuistiin, ihan kotona. Ihanaa!!
Palailen uusimpiin joulukoristetuotoksiini huomenna ohjeen kera! Lapsetkin innostuivat tänään niistä! Niin yksinkertaisia, mutta silti aika hienoja...
1 kommentti:
Taitaapi tulla sitten aikanaan aikas mahtavat sukat;) - mulle kelpais nuokin vallan hyvin.
Ja kyllä - ihan pikkaisen lunta ja pakkasta, omat rakkaat ympärillä ja hyvä ruoka - sitten on joulu!
Lähetä kommentti