*etsi kuvista*
En varmasti ole ainoa jota tämä krooninen suppuraisuus sekä ainainen sade tai vähintään tihkusade alkaa väsyttää ja kyllästyttää oikein urakalla. Ei enää hedelmä energiakaan auta... kohta tarvitaan järeämpiä toimenpiteitä. Mitä nekin vain olisi?
Yläkerran mölyapinakin pitäisi saada kohta jo kuriin. Miten senkin vain ystävällisesti ilmaisisi, että meillä Suomessa on tapana kunnioittaa naapureita, eikä aloittaa remppaa iltaisin yhdeksältä. Joka ilta sama juttu, kolina alkaa 20:30 ja päättyy kyllä inhimillisesti n.21:30. Joka ilta!! En tajua. Olen jo miettinyt olisiko ne sittenkin punttien kolinaa? Mutta ei, ei se kuulosta sille. Jokin kirjelappunen sinne pitänee kuitenkin kohta kirjoittaa, ovelle ei välttämättä uskalla. ;) Tai olenhan minä niitä jo monta kirjoittanut, yhtään en ole vain uskaltanut vielä ylös asti kantaa. Jotenkin en jaksaisi marista, vaikka kai sitä voisi olettaa että kerrostalossa hiljaisuutta voitaisiin harkita jo klo 22?
Ei tämä suppurainen ilma suoranaisesti motivoi myöskään opiskeluihin. Onneksi sain pidettyä yli viikon tauon siitäkin touhusta, mutta nyt tulevana maanantaina se iskeekin sitten kahta kovemmalla voimalla kohti kasvoja. Suurinta päänvaivaa teettävät kyllä vain historian aineopinnot, pitää ihan oikeasti ajatella, tutkimusmenetelmiä ja sellaisia... rankkaa. Liikaa uusia ajatuskuvioita ja näkökulmia. Eroaa niin paljon kaikesta aiemmin opiskelemastani. Mutta ei, kyllä se tästä iloksi vielä muuttuu. Ei marista. Marinat voisin edelleen kohdistaa siihen idioottiin, joka antoi minulle numeroksi nelosen. Vielä laittoman nelosen. Jos minun arviointini olisi mennyt kuten muidenkin, olisin minäkin saanut eläintentistä vitosen ja 5 + 4,5 olisi tietenkin ollut numerona 5. Mutta ei, koska olen osannut ärsyttää häntä asiallisella kriitikillä sain siitä 4:n. Tai ehkä minua rokotettiin siitä, että uskalsin kritisoida myös valittuja kuvia ja sitä, että kopioidaan netistä KOPIOINTIKIELTOMERKILLÄ varustettuja kuvia! Huhheijaa... en pääse tästä nyt yli enkä ympäri. Olen vain niin pöyristynyt. Ei yliopisto-opettajalta enä soisi moista idiotismia.
Mutta mitä tulee taas "motivoivaan" opetukseen, on ollut erään kommentti siitä että "ei nämä nyt niin vaikeita ole". Tämän lauseen jälkeen päätin, että osaan tehdä kaikki annetut tehtävät. Ja tiedättekö mitä, olen osannutkin, helposti. Myös tämän:
Niinhän ne viisaat ovat joskus sanoneet, että ihminen osaa kaiken sen mitä haluaa osata. Ja minä haluan osata nauttia myös näistä ankeista harmaista sateisista koleista värittömistä surullisista syyspäivistä. Haluan, oikeasti haluan...
Mitä enemmän kielletään, sitä varmemmin menen...
Ainiin, olen täysin armiaasti unohtanut jo alkusyksystä huuto.netistä tilaamani talvipopot! Ei kuin talvea odottamaan! On ne ihanat (en silti ymmärrä miksi kukaan suostuisi maksamaan näistä normaali ovh:ta)! Itse sain omani alle puolella hintaa ovh:sta, ja aidoille vaikuttavat, vaikka mistä sitä koskaan tietää. Mutta ne on vain kengät.
7 kommenttia:
Ihanat kengät! ja kauniita kuvia!
Mukavia nuo naapurit, onneksi ei tarvitse enää kärsiä niin paljon naapureiden meluamisesta kun asuu rivarissa.
Edellisessä kämpässämme seinät ja kaikki rakenteet oli kuin paperia ja yläkerran naapuri remppas asuntoaan puoli vuotta. Joskus kolina kesti yhteentoista ja toisinaan se alkoi seitsemältä aamulla, ei niin kivaa kun oli vapaa päivä. Ja kaikista kamalinta oli kun kuulin sen pariskunnan hässimis äänet. Voi sitä ähinää ja puhinaa.
Noi on muuten lopettanut sen, tai sitten sinne on muuttanut jotkut uudet. Aika villiä menoa siellä oli vielä vuosi tai pari sitten ;D Sairasta tai ei, välillä sitä oli HYVIN mielenkiintoista kuunnella :D
Ai sielläkin on sellaisia ääniä myös. Mä kuuntelin kanssa välillä ihan mielenkiinnolla ja välillä rupesi ärsyttämään kun mies kuorsasi vieressä ja me ei tehty sitä mitä ne naapurit teki :D
Voi mikä löytö noi kengät... just ne mitä mä himoitsen, mut just sen törkykalliin hinnan vuoksi saavat jäädä ostamatta.
Meillä ei naapuriongelmia ole, lähimmät asuu varmaan linnuntietäkin yli puolen kilsan päässä. Onneks, eivät sit (toivottavasti) kuule kun karjun täällä välillä...
Nanna: niin tuttu tunne ;D Ja mielestäni siinä oli jokseenkin eksoottista se, miten ihmiset voi saada itsestään aikaan niin epäluonnollisia ääniä (tai luonnollisia ne kai on), mutta ei niitä koskaan muuten kuule kenenkään päästävän (paitsi kerran hieronnassa kuulin jonkun ähkivän samalla tavalla).
Heli: Voi niitä päiviä kun suurin ärsytys olisikin kattoon ropiseva sade ;D Toisaalta lapsille ajoittainen karjuminen on minun mielestäni luonnollinen ääni. En ole mikään supervapaan kasvatuksen kannattaja, jotkut rajat pitää olla (eli vanhemmat saa/pitää välillä hermostua jos mitään ei tapahdu). Mulla on nyt hirveä Pauli ongelma, en osaa päättää tilaanko ne valmiit stokkalta vai parit itse tuunaamani ranskasta.... uuh... ei tuollaisia postauksia enää ;DDDDD
Varo vaan, ettei se naapuri ole samaa tyyliä Sun kanssa - meinaan "Mitä enemmän kielletään, sitä varmemmin menen..." Voi olla, että kielto vaan varmistaa, että remppa jatkuu kellon tarkasti.
Niin TOTTA!!
Siksipä juuri se kirje on vieläkin laittamatta (huomatkaa tämä kehitys). Kyllä tässä tavoitteena on uskaltaa ihan pimputtaa sitä ovikelloa ja kertoa kasvotusten tämä asia, ettei käy vanhanaikaisesti. :) En todellakaan halua antaa sitä kuvaa, etteikö kerrostalossa saisi pitää ääntä. Äänethän ovat osa elämää, minkäs sille voi. Lopulta tuollaiset lappuset kun on aika säälittäviä... (siitä voisin kertoa myöhemmin ihan oman tarinan, sillä asuin kerran lappusten luvatussa kerrostalossa!)
Sitä päivää vain odotellessa että saan kömmittyä nuo rappuset.
Lähetä kommentti