Vaikka 100 vuoden iän saavuttaneet eroavat koulutustaustan, sosioekonomisen aseman, uskonnon, etnisyyden ja ruokavalion osalta, monia yhdistäviä tekijöitä löytyy. Niitä ovat:
Vain harva on ylipainoinen. Varsinkin miehet ovat lähes aina hoikkia.
Useimmat ovat välttäneet säännöllisen tupakanpolton.
Heillä on keskimääräistä parempi kyky käsitellä stressiä.
Moni nainen oli synnyttänyt vasta 35 ikävuoden jälkeen, osa vasta nelikymppisinä. Tutkijoiden mukaan synnyttäminen vanhempana ei itsessään edistä pitkää ikää, mutta se kertoo naisen elimistön vanhenevan tavallista hitaammin. Tällainen hidas vanheneminen ja hedelmällisyyteen vaikuttavien sairauksien välttäminen voi ennustaa pitkää ikää.
Noin 15 prosenttia 100 vuoden ikään yltäneistä ei kärsi minkäänlaisesta aivokapasiteetin alenemisesta. Vanhakin voi siis välttää Alzheimerin taudin.
Vähintään puolella on huomattavan vanhaksi eläneitä sisaruksia, vanhempia tai isovanhempia.
Yli satavuotiaiden lapset näyttävät seuraavan vanhempiensa pitkää elämäntaivalta. Moni lapsi on välttänyt sydän- ja verisuonitaudit sekä diabeteksen.
Persoonallisuustesteissä on selvinnyt, että satavuotiaiden lapset ovat keskimäärin ulospäin suuntautuneempia ja vähemmän neuroottisia kuin valtaväestö.
Lähde: HS 20.11.2012 (<-- linkki)
Uskon todellakin tuohon, että ihmiset joilla on kyky käsitellä stressiä ja ovat ulospäin suuntautuneita elävät jollakin tapaa terveemmän ja siten ehkä pidemmän elämän. Mutta kuten tuo synnytys juttukin, niin onhan monet asiat pitkälle geneettisiä. Eihän terve nuori urheilija muuten voisi kuolla esim. syöpään. On miten on, ehkä tärkeintä on kuitenkin keskittyä elämään nyt, eikä tavoitella elämää sitten joskus. Välillä tuntuu ettei moniakaan kiinnosta näkevätkö he ensi kevättä kun kulkevat pimeiden teiden reunuksia ilman minkäänlaista heijastinta. Päätöntä sanon minä!
White & Fresh blogissa oli pari päivää sitten mielenkiintoinen kirjoitus tunne lukkosi -kirjasta. En ole kirjaan vielä sen enempää tutustunut, vaan aloitin tietenkin meidän kaikkien rakastamista testeistä! Käykää itsekin testaamassa skeematerapian sivuilla millaisia lukkoja sinulla on. Itse olen tehnyt toistaiseksi tunnelukkotestin, sekä kumppanin tunnelukkotestin. Viikonloppuna kalastaja saa tehdä minusta tuon tunnelukkotestin, can´t wait! :D
Minulla oli erittäin suuri lukko riittämättömässä itsekontrollissa (tämä oli aika yllättävää, vaikka kyllä varmasti ihan totta, en olisi kyllä uskonut tätä ensimmäiseksi ja vahvimmaksi lukoksi minkään testin perusteella). Vahva lukko oli myös uhrautumisessa, pessimistisyydessä (ÄLÄ), vaativuudessa (ÄLÄ), hylkäämisessä sekä suojattomuudessa (näitä olen itsekin pohtinut). Tunnelukkoa taas ei ollut ollenkaan hyväksynnän haussa, alistumisessa, rankaisevuudessa, emotionaalisessa estyneisyys, epäonnistumisessa. Tälläiset itsetutkiskelut on vain niin kiehtovia, varsinkin kun on siinä pisteessä, että omien ajatusten kanssa on oikeasti tarvetta ja halua päästä sinuiksi.
Mikä oli sinun suurin tunne lukkosi? Tai jos haluat olla positiivinen, missä sinulla ei ole lukkoa ollenkaan?
1 kommentti:
Mun suurin lukko oli vaativuus. No eipä yllättänyt... =)
Lukkoja ei ollut ollenkaan rankaisevuuden, alistumisen, hylkäämisen eikä emotionaalisen estyneisyyden kohdalla.
Mielenkiintoinen testi, vaikkakaan ei siellä nyt ihan kaikki kyllä paikkaansa pidä, osa tuloksista meni ihan ristiin toistensa kanssa.
Lähetä kommentti